Suomen Äänitearkisto r. y.

Suomen äänitearkisto ry – historiaa

 1960-luvulla Suomessa ei ollut mitään arkistoa, joka pyrki systemaattisesti keräämään kaikki suomalaiset levyt. Kukaan ei tiennyt, mitä levyjä vuosien mittaan oli tehty, eikä uusista levyistä ilmestynyt muita tietoja kuin levy-yhtiöitten omat uutuusluettelot.

 
Suomen äänitearkiston perusti vuonna 1966 ryhmä äänilevyalalla toimivia ja levyistä kiinnostuneita henkilöitä, jotka halusivat korjata tilanteen. Tässä vaiheessa monissa muissa Euroopan maissa oli vireät äänitearkistot, ja perustajien esikuvana oli Tukholman Nationalfonoteket. Perustajajäsenten joukossa olivat mm levytuottajat Toivo Kärki, Harry Orvomaa ja Johan Vikstedt, ja yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kansanrunoudentutkimuksen dosentti Matti Hako. Tavoitteena oli luoda Suomen elokuva-arkistoa vastaava kansallinen äänilevyarkisto. Lyhyen aikavälin tavoitteena oli koota mahdollisimman kattava kokoelma suomalaisia levyjä ja julkaista diskografioita. Työtä helpotti se, että suurimmat levy-yhtiöt lahjoittivat arkistolle kaikki silloin vielä varastossa olleet levynsä ja sitoutuivat toimittamaan arkistoon näytekappaleet tulevista uutuuksista.

 

Arkiston ensimmäinen julkaisu oli Urpo Haapasen ”Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1946-66”. Vuodesta 1967 alkaen Haapanen toimitti joka vuosi luettelon uutuuksista ja useita hakemistoja näihin. Haapasen ”Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto” muodostuikin pian kaikkien alalla toimivien raamatuksi. Hieman myöhemmin Rainer Strömmer kokosi diskografian vuosilta 1920-45 sekä korjatun ja täydennetyn luettelon vuosilta 1945-61 (vain savikiekot). Karleric Liliedahl toimitti luettelon vanhimmista pohjoismaisista akustisista levyistä (The Gramophone Co.), Pekka Gronow amerikansuomalaisista levyistä (Studies in Scandinavian-American Discography) ja Atsu Kylänpää uuden, tarkistetun luettelon vinyyleistä 60-luvun loppuun saakka (Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1953-1969, vinyylilevyt). Kaikki tämä saatiin aikaan harrastajavoimin, arkiston kokoelmat olivat sijoitettuna eri paikkoihin eikä arkistolla missään vaiheessa ollut päätoimista työntekijää. Matti Hakon jälkeen yhdistyksen puheenjohtajana toimi pitkään Rainer Strömmer ja tämän jälkeen Timo Wuori.

 

Vuonna 1980 Suomessa tuli voimaan uusi vapaakappalelaki, joka velvoitti äänilevytuottajat toimittamaan kaksi vapaakappaletta jokaisesta uudesta suomalaisesta levystä. Laki oli kuitenkin jo syntyessään esimerkki epäonnistuneesta aluepolitiikasta. Toinen vapaakappale meni Jyväskylän yliopiston kirjastoon, toinen Helsingin vastaavaan. Kumpikaan ei pystynyt tehokkaasti luetteloimaan levyjään, eikä Suomeen syntynyt pitkään aikaan toimivaa kansallista äänitearkistoa. Vuosien 1980-1982 luettelot koottiinkin vielä äänitearkiston toimesta. Suomen äänitearkisto neuvotteli myös kokoelmiensa siirtämisestä Helsingin yliopiston kirjastoon, mutta kun neuvotteluista ei syntynyt tulosta, arkisto siirtyi vuonna 1989 radiotaloon Pasilaan Yleisradion äänilevystön alivuokralaiseksi.

 

Tässä vaiheessa arkisto oli lakannut hankkimasta uusia, vuoden 1980 jälkeen ilmestyneitä kotimaisia levyjä ja keskittyi vanhemman aineiston täydentämiseen. 1990-luvulla Helsingin yliopiston kirjastoon (nykyiseen Kansalliskirjastoon) oli perustettu erityinen musiikkiosasto ja uusien levyjen luettelointi Viola-tietokantaan alkoi kirjaston toimesta. Äänitearkisto käynnisti Kansalliskirjaston ja Yleisradion kanssa hankkeen kaikkien suomalaisten 78-kierroksen levyjen digitoimiseksi. Tämä projekti on vuonna 2009 noin 70-prosenttisesti valmis, ja aineisto tullee aikanaan tieteellisten kirjastojen kautta laajempaan tutkijakäyttöön. Kielteisenä puolena on todettava, ettei arkiston kokoelmia missään vaiheessa ole pystytty avaamaan vakituisesti yleisölle, vaikka tutkijoiden pääsy kokoelmiin yleensä onnistuikin tarpeen mukaan. Arkiston aineistoa on myös käytetty lukuisissa äänilevyjen uudelleenjulkaisuhankkeissa.

 

1990-luvulla käynnistettiin vielä hanke Suomalaisten äänilevyjen luetteloiden digitoimiseksi. Työstä vastasi Olli-Pekka Puranen. Tällä hetkellä sekä vanhat luetteloit että tiedot vuoden 1980 jälkeen ilmestyneistä kotimaisista levyistä ovat löydettävissä tästä tietokannasta. Rajallisten resurssien vuoksi luettelo on päätetty rajoittaa 1900-luvulla ilmestyneeseen aineistoon. Näin Urpo Haapasen ja Rainer Strömmerin jo 1960-luvulla aloittama työ on siirretty nettiin. Vuoteen 2008 saakka luettelo oli Yleisradion serverillä, mutta vuonna 2009 arkisto on hankkinut oman palvelimen ja tässäkin mielessä itsenäistynyt. Itsenäistä kansallista äänitearkistoa ei kuitenkaan ole perustajien toiveen mukaisesti syntynyt.

 

Äänitearkisto on vuosien mittaan julkaissut yli 20 diskografiaa ja muita vastaavia julkaisuja. Suurin osa näistä on loppuun myyty, mutta edelleen saatavissa ovat

 

Strömmer, Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1946-66 (78 rpm) 25 € + lähetyskulut

Kylänpää, Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1953-69 (vinyylilevyt) 25 €

Franzen-Sundberg- Thelander: Den talande maskinen. De första inspelade ljuden i Sverige och Norden (sisältää myös tiedot vanhimmista suomalaisista fonografilieriöistä) 25 €

Eräitä vuosiluetteloita 1970-luvulta on myös saatavissa.